Hammas­hoidot

Hammashoidot

Klinikalla on hyvä varustus ja ammattitaito lemmikkien hammashoitoja ajatellen. Hammaskiven poistoyksiköitä on kaksi, lisäksi meillä on porayksikkö ja hammasröntgen.

Hammashoitotarvetta lemmikeillä on todella paljon, ja nykyisin omistajatkin ovat sen suhteen hyvin valveutuneita. Hampaitten ongelmat aiheuttavat usein lemmikille kipua – tulehdukset voivat levitä hampaista ja niitten ympäristöstä myös muualle elimistöön. Siksi jokaisella käynnillä lääkärimme tarkistavat myös hammaskaluston silmämääräisen kunnon – ja tarvittaessa hammasröntgenillä voimme tarkastaa silmillä näkymättömät osa-alueetkin.

Tavallisimpia ”hammaspotilaita” ovat koirat ja kissat. Näitten lisäksi kaneilla ja marsuilla on silloin tällöin asiaa hammashoitoihin hampaiden liikakasvun/purentavikojen vuoksi.

Hampaat ovat tärkeä osa eläimen hyvinvointia. Hoitamattomat hampaat aiheuttavat ihan samanlaista kipua eläimille kuin meillekin : vaikka eläimet (etenkin koirat) yleensä syövät huonoillakin hampailla. Lisäksi mahdolliset suuinfektiot voivat olla bakteeritulehdusten lähde muuallekin elimistöön.

Yleisesti kuultu lause :”Vieläkö tämän ikäiseltä voi puhdistaa hampaita?” on siksi hassu tapa ajatella. Hammashoidon tarve kasvaa yleensä iän myötä. Nykyisillä menetelmillä vanhan ja sairaankin eläimen anestesia on mahdollista. Eläimen elämänlaadusta tulisi pitää huolta, eikö vaan ? Hoidammehan muutkin sairaudet ”myös vanhoilta”.

Kaikki eläinlääkärimme tekevät tavanomaisia hammashoitoja. Klinikan varustuksiin kuuluu 2 hammaskiven poistolaitetta, hammasporayksikkö ja hammasröntgen. Sen vuoksi pystymme tutkimaan ja hoitamaan hampaita kattavasti. ”Tekemällä oppii” ja vaativampia hammashoitoja meillä ohjataan Kirsille ja Ericalle

Maitohampaitten viivästynyt irtoaminen

Lähinnä kääpiökoirilla on taipumusta siihen, että niiden maitokulmahampaat eivät löysty ja irtoa normaalissa aikataulussa. Yleensä pysyvä hammas puhjetessaan ”syö” maitohampaan juurta, jolloin se irtoaa ilman toimenpiteitä pennun ollessa n.5-6 kk ikäinen. Kasvattajat yleensä neuvovatkin pennunostajia totuttamaan sen purennan ja hampaitten tarkastamiseen, ja se kannattaakin tehdä viikoittain hampaitten vaihtumisen aikana. Mikäli uusi maitokulmahammas on jo tullut muutaman millin ikenestä, mutta maitohammas (kapeampi ja terävämpi) ei heilu ollenkaan, on syytä varata aika eläinlääkärille. Pahimmassa tapauksessa maitohammas estää pysyvää hammasta kasvamaan oikein ja aiheuttaa purentavian. Joskus vika voi olla vain kosmeettinen, mutta esim. alaleukaan liian sisälle jääneet kulmahampaat voivat vaatia jopa hampaitten katkaisun myöhemmällä iällä. Sama ilmiö seuraa liian kapeasta alaleuasta joillain roduilla ja yksilöillä. Vaikka maitohammas ei sitkeästi leuassa kököttäesssään vaikuttaisikaan purentaan, niin pysyvän hampaan ja sen väliin kertyy helposti ruuantähteitä, koska hammasväli on liian ahdas. Maitohammas voi jäädä suuhun vuosikausiksikin.

Mikäli maitohammas on tiukasti leuassa kiinni, on sen juuri useinkin jopa pitempi kuin näkyvä kruunuosa. Pentu täytyy luonnollisesti rauhoittaa kivuliaan toimenpiteen ajaksi. Maitohampaan poisto ei ole voima- vaan tekniikkalaji. Hammas irrotetaan ympäröivästä kudoksesta erilaisin instrumentein ja lopuksi pihdeillä vain nostetaan hammas kuopastaan. Joskus ien avataan ko. juuren kohdasta ja tarvitaan myös ns. alveoliluun poistoa poraamalla, jotta hampaan juuri saadaan poistettua vaurioittamatta pysyvän kulmahampaan aihiota. Jatkohoitoa ei yleensä tarvita, ikenet paranevat uskomattoman nopeasti (jo muutamassa päivässä).

Hammaskivi ja parodontiitti

Vaikkakin koirien ja kissojen ruokavalio ja ruokailukerrat ovat huomattavasti terveellisemmät kuin meillä kaksijalkaisilla, voi niillekin alkaa kertyä hampaan pinnalle plakkia ja hammaskiveä. Etenkin, jos eläin ei välitä hampaita puhdistavasta puruluitten yms. pureskelusta tai sen hampaita ei harjata. Hammaskiven muodostumiseen on toisilla yksilöillä suurempi taipumus kuin toisilla, riippuen syljen mineraalikoostumuksesta. Hammaskiveä alkaakin kertyä ensimmäiseksi sylkitiehyeiden lähelle, kulmahampaan ja yläleuan viimeisen välihampaan – ensimmäisen poskihampaan tienoille. Hammaskivi on ylivoimaisesti yleisin syy koiran pahanhajuiseen hengitykseen, koska se aiheuttaa ientulehduksen ja hoitamattomana edetessään syvempien hampaan tukikudosten tulehduksen (parodontiitti).

Joillakin pikkukoirilla saattaa ensimmäiset hammaskivet huomata jo maitokulmahampaita poistellessa n.½ vuoden iässä! Hammaskiveen taipuvaiset koirat kannattaisi totuttaa hampaitten harjaamiseen omalla pehmeällä harjalla. Kerran-pari viikossa riittäisi jo hidastamaan hammaskiven kertymistä. Markkinoilta löytyy myös erilaisia hammaskiveä ehkäiseviä tuotteita (kuten Bucadog-geeli, Dentisept-geeli, entsyymejä sisältävät purutikut (Dentastix, Dentaflex jne), hammaskiveä ehkäisevä kuivamuona jne.). Lisäksi ikeniä voi pyyhkiä taitoksella ja koiralle suunnitellulla suuvedellä (esim. Virbac Hexarinse).Ihmisille tarkoitetut suuvedet maistuvat usein koiran mielestä kammottavilta ja hammashoidosta tulee epämiellyttävä kokemus.

Kissan hampaita olisi myös harjata. Tarjolla on myös entsyymejä sisältäviä purutikkuja –tosin kissan tarve pureskella ei ole yhtä voimakas kuin koiran. Niillä voidaan käyttää myös samoja suuhuuhteita ja paikallisgeelejä.

Huolellisesta kotihoidosta huolimatta saatetaan kuitenkin tarvita -atenkin eläimen iän karttuessa- rauhoituksessa tehtävää hammashoitoa. Hammaskiveä poistetaan käsi-instrumentein ja ultraäänellä, jolloin saadaan myös ientaskut varmasti puhtaiksi. Mikäli ientaskut jäävät hoitamatta ja sinne jää hammaskiveä, hoidon tulos on todella lyhytaikainen. Puhdistuksen jälkeen hampaat kiillotetaan ja ikenet voidaan pyyhkiä vielä desinfioivalla huuhteella. Usein tarvitaan lyhyempi tai pidempi antibioottihoito jatkoon, vähintään ientulehduksen takia. Harvinaista ei ole myöskään, että hammaskiven alta löytyykin niin huonokuntoisia hampaita, että ne on syytä samalla poistaa.

Joskus koiran tai kissan hammashoito on jäänyt tekemättä vuosien ajaksi ja eläimellä on pitkälle edennyt parodontiitti eli hampaiden tukikudosten tulehdus, jolloin jopa kaikki hampaat saattavat olla poiston tarpeessa! Eläimen kannalta on parempi poistaa mätivät hampaat kuin pitää ne suussa mahdollisina bakteeri-infektioiden lähteinä. Eläimillä on myös hammassärkyä, jota ne kuitenkin potevat yleensä salakavalasti. Vasta kun kipeä hammas on poistettu ja suu saatu kuntoon, saattaa omistaja huomata masentuneen vanhan koiransa muuttuneen ”nuoreksi jälleen”!

Joillakin kissoilla tavataan hampaissa ns Forl-leesioita. Kyseessä on kivulias tila, jossa hampaan kruunuun tulee syöpymiä, usein hankalasti havaittavasti ienrajaan. Sellainen hammas on luonnollisesti todella arka ja vaatii poiston.

Hampaan katkeaminen / lohkeaminen

Hampaitten katkeaminen ja lohkeaminen koskee koiria paljon useammin kuin kissoja. Kissat elävät sen verran hillitympää elämään, että niillä ko. trauma on yleensä onnettomuuden aiheuttamaa eli huomattavasti harvinaisempaa kuin koirilla.Koirat voivat rikkoa hampaitaan pureskelemalla kiviä tai muuta kovaa, keskinäisissä leikeissä/tappeluissa tai esineitä kiinni napatessaan. Osa hammasvaurioista on satunnaisia löydöksiä, eikä omistajalla ole aavistustakaan, missä tilanteessa hammas ”koki kovia”. Tavallisin katkeavat yläetuhampaat, kulmahampaat tai yläleuan viimeinen välihammas (P4). Mikäli hampaasta rikkoutuu vain kruunu, eikä ydin paljastu, ei tarvita mitään hoitotoimenpiteitä (epäilyttävissä tapauksissa asiasta voi toki varmistua hammasröntgenillä). Jos hampaan ydin paljastuu (eli silminnähden näkyy punaien pulpa), hammas ON hoidettava. Aiemmin eläinlääkärit useinkin kehottivat vain tarkkailemaan tilannetta, mutta nyttemmin tiedetään, että tällainen hammas tulehtuu AINA ja aiheuttaa koiralle kroonisen kiputilan. Ytimen kautta bakteerit leviävät hammasjuureen ja siitä leukaluuhun, johon ne tekevät mätäpaiseen. Paise voi olla todettavissa vain röntgenkuvauksella. Yläpremolaarin juuripaise voi aiheuttaa turvotuksen ja fistelin (eli mädän purkautumisen ihon läpi) poskeen vähän silmän alapuolelle.

Hampaan katkeaminen pulpaan asti vaatii sen hampaan poiston / juurihoidon. Terveen ison hampaan poisto on siis nukutuksessa tehtävä kirurginen toimenpide : monijuurinen hammas separoidaan eli poistetaan osissa. Kulmahampaan juuri on usein pitempi ja paksumpi kuin näkyvissä oleva kruunu.

Juurihoito (lähinnä kulmahampaan kyseessä ollessa) on myös mahdollinen spesiaaliklinikoilla, joilla on tähän tarvittavat instrumentit ja osaaminen. Juurihoidon onnistuminen ja järkevyys on tapauskohtaista.

Hampaan irtoaminen

Joskus esim. tappelun seurauksena koiralta voi irrota täysin terve hammas. Jos kyseessä on näyttely-/harrastuskoira, jolle hampaalla on merkitystä, sen istuttaminen takaisin on joskus mahdollista. Hammas kannattaa välittömästi laittaa maitoon tai pitää omassa suussa, jotta se pysyy kosteana ja elinkelpoisena.

Hammas upotetaan paikoilleen ja kiinnitetään viereisiin hampaisiin esim. rautalankaa apuna käyttäen. Tämän jälkeen koiralla on tietenkin absoluuttinen pureskelukielto ainakin 1-2 kk ajan eli velli-ja puurolinja, kunnes hammas on kunnolla kiinnittynyt.

Mikäli hammasta ei aiota laittaa takaisin, on kuitenkin parasta heti käydä näyttämässä koira (ja mahd. hammas,jos se löytyy…) eläinlääkärille. Näyttelyitä varten vaaditaan virallinen eläinlääkärin todistus, jota varten eläinlääkärin on nähtävä tilanne tuoreeltaan. Ien kasvaa umpeen jo parissa päivässä, eikä eläinlääkäri voi todistaa sellaista, mitä ei enää näe. Lisäksi saattaa olla tarpeen varmistua hammasröntgenillä, on hammas irronnut kokonaan, vai onko ikenessä vielä juuri jäljellä.

On kivempi pussailla hajutonta naamaa ? ?

Yhteistyöklinikkamme vaativissa hammashoidoissa ja leukakirurgiassa: Anident